KYYTTÖ – IKIAIKAINEN SUOMALAINEN KARJAROTU

 Pienikokoisia, sitkeitä, leikkisiä, uteliaita ja Suomen oloihin sopeutuneita. Kyyttö eli itäsuomenkarja on yksi Suomen alkuperäisistä karjaroduista ja tärkeä osa suomalaista kulttuurimaisemaa.

Lisäksi niiden liha on ensiluokkaista: tummaa, vähärasvaista ja siinä on ripaus riistan makua. Se on myös hienosyisempää ja kiinteämpää, mitä tekee siitä mehevämpää ja maukkaampaa. Ei ihme, että se on löytänyt tiensä huippuravintoloiden ja kulinaristien ruokapöytiin.

Silti vielä 90-luvulla kyytöt olivat uhanalaisia. Koko Suomesta niitä löytyi vain muutamia kymmeniä. Kyyttöjen perimää alettiin kerätä geenipankkeihin ja mm. Miina Äkkijyrkkä puhui kyyttöjen pelastamisen puolesta.

Tänäpäivänä itäsuomenkarjan säilyttämisen tärkeys on hyvin tiedostettu. Kyytöt ovat tärkeässä roolissa maisemanhoitajina ja niistä saatavien tuotteiden ainutlaatuisuutta on alettu arvostaa yhä enemmän.

KYYTTÖ – IKIAIKAINEN SUOMALAINEN KARJAROTU

 Pienikokoisia, sitkeitä, leikkisiä, uteliaita ja Suomen oloihin sopeutuneita. Kyyttö eli itäsuomenkarja on yksi Suomen alkuperäisistä karjaroduista ja tärkeä osa suomalaista kulttuurimaisemaa.

Lisäksi niiden liha on ensiluokkaista: tummaa, vähärasvaista ja siinä on ripaus riistan makua. Se on myös hienosyisempää ja kiinteämpää, mitä tekee siitä mehevämpää ja maukkaampaa. Ei ihme, että se on löytänyt tiensä huippuravintoloiden ja kulinaristien ruokapöytiin.

Silti vielä 90-luvulla kyytöt olivat uhanalaisia. Koko Suomesta niitä löytyi vain muutamia kymmeniä. Kyyttöjen perimää alettiin kerätä geenipankkeihin ja mm. Miina Äkkijyrkkä puhui kyyttöjen pelastamisen puolesta.

Tänäpäivänä itäsuomenkarjan säilyttämisen tärkeys on hyvin tiedostettu. Kyytöt ovat tärkeässä roolissa maisemanhoitajina ja niistä saatavien tuotteiden ainutlaatuisuutta on alettu arvostaa yhä enemmän.

Arvilan tilalla perinnemaisemissa

Juuri kyyttöjen arvokas ja ainutlaatuinen geeniperimä ja uhanalaisuus oli yksi syy siihen, miksi päätimme hankkia kyyttökarjaa muutamia vuosia sitten. (Lue tarinamme >>)

Tällä hetkellä meillä asuu noin 60 kyyttöä.  Ne elävät mahdollisimman luonnollisesti oman rytminsä mukaan ja laiduntavat keväästä pitkälle syksyyn luonnonlaitumilla ja luomunurmilla. Talvisin ne pääsevät halutessaan ulos pihaton avoimista ovista.

Kyytöt viihtyvätkin hyvin ulkona ja osaavat ottaa ilon irti myös talvipäivistä lumisilla laitumilla kirmaten.

Meillä lehmät poikivat keväisin. Vasikat saavat elää emonsa rinnalla maitoa juoden pitkälle syksyyn, ja ne vieroitetaan emoistaan vasta puolivuotiaina.

Sonnit kastroidaan noin kuukauden iässä, ja härät kasvatetaan noin kaksivuotiaiksi, jolloin ne teurastetaan Orimattilan Vainion teurastamossa vain 30 kilometrin päässä tilaltamme. Liha myydään suoraan Tilapuodistamme.

arvilan-tila-kyytot
arvilan-tila-kyytot

Tiedä mitä syöt

Emolehmämme ovatkin pitkäikäisiä ja terveysongelmia on vähän. Pienenä rotuna ja hyvänä rehunkäyttäjänä itäsuomenkarja soveltuu Suomen oloihin loistavasti.

Kyyttöjemme ruokinta perustuu laidunnurmeen. Kyytöt vaeltelevat luomunurmilla ja metsälaitumilla heinää, apiloita, virnoja, luonnonyrttejä ja jopa pajuja rouskutellen.

Laiduntaminen edistää eläinten hyvinvointia ja samalla eläimet saavat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Lisäksi laidunnurmi sitoo hiiltä ja edistää maaekosysteemin hyvinvointia.

Talvisin kyyttömme syövät nurmista korjattua luomuapilasäilörehua ja luomuheinää. Nuorkarja saa lisärehuna omalla pellollamme kasvanutta luomukauraa ja -härkäpapua.

Kyyttömme saavat syödä monipuolisesti ja liikkua, mikä vahvistaa lihasta – ja sen kyllä maistaa!

Emme tavoittele nopeaa ja tehokasta kasvua, vaan ajattelemme, että vähemmän on enemmän.

Vähemmän on enemmän myös ruokapöydässä. Vähentämällä lihan kulutusta ja valitsemalla ympäristön kannalta kestävästi tuotettua lihaa voimme yhdessä edistää ympäristön hyvinvointia.

Tule tutustumaan ja ihastu tähän ikiaikaiseen suomalaiseen karjarotuun.